Babyhender

Vauvaviittomat: milloin ja miten aloittaa – käytännön opas vanhemmille

Moni aloittaa vauvaviittomat 6–9 kuukauden iässä. Näin valitset ensimmäiset viittomat, käytät niitä arjessa ja tiedät, mitä tutkimus niistä oikeasti sanoo.

Vauvaviittomat voi aloittaa milloin tahansa, mutta useimmat perheet aloittavat noin 6–9 kuukauden iässä, kun vauva seuraa aikuisen käsiä ja kasvoja kiinnostuneena. Aloita kahdella tai kolmella viittomalla, jotka liittyvät päivän toistuviin tilanteisiin – esimerkiksi maito, lisää ja valmis – ja sano sana aina viittoman kanssa. Viittoma on puheen tuki, ei sen korvike.

Tässä oppaassa kerrotaan, mistä tunnistaa sopivan hetken, miten ensimmäiset viikot kannattaa rakentaa ja mitä tutkimus vauvaviittomista tietää.

Mitä vauvaviittomat ovat?

Vauvaviittomat ovat yksinkertaisia käsimerkkejä, joita vanhempi tekee samalla kun sanoo sanan ääneen. Ne lainaavat usein viittomakielen viittomia tai ovat niiden yksinkertaistettuja versioita. Vauvaviittomat eivät ole viittomakieltä: suomalainen viittomakieli on oma kielensä, jolla on oma kielioppinsa. Vauvaviittomissa puhutaan suomea tai ruotsia ja viitotaan vain muutama tärkeä sana.

Ajatus on tuttu kaikille vanhemmille. Vauva vilkuttaa, osoittaa ja kurottaa käsiään paljon ennen ensimmäisiä sanoja. Tampereen yliopiston Niitty-hankkeen opas kuvaa, että alle vuoden ikäinen ilmaisee itseään ilmeillä, eleillä, ääntelyllä ja itkulla, ja sanoo ensimmäiset sanansa yleensä noin vuoden iässä.

Merkit siitä, että vauva on valmis

Kalenteria tärkeämpää on se, mitä vauva tekee:

  • Katsoo pitkään kasvojasi ja käsiäsi, kun puhut.
  • Käyttää käsiään tarkoituksella: tarttuu, pudottaa, taputtaa.
  • Näyttää, mitä haluaa: kurottaa pulloa kohti tai työntää lusikan pois.
  • Jakaa huomion kanssasi: katsoo samaa asiaa kuin sinä ja alkaa myöhemmin osoittaa itse.

Eleet ja puhe kulkevat käsi kädessä. Tutkimuksessa, jossa lapsia seurattiin yksittäisistä sanoista kahden sanan ilmauksiin, muutokset eleissä edelsivät ja ennustivat muutoksia puheessa (Iverson & Goldin-Meadow 2005). Vauvaviittomat rakentuvat siis sen päälle, mitä vauva jo tekee.

Ikä ikävaiheelta

Ikä Mitä moni vauva tekee Mitä voit tehdä
0–6 kk Katsoo kasvoja, hymyilee, ääntelee Juttele ja laula; viittomia voi näyttää huvin vuoksi
6–9 kk Seuraa käsiä, tarttuu, jokeltelee tavuin Valitse 2–3 viittomaa toistuviin tilanteisiin
9–12 kk Vilkuttaa, kurottaa, ymmärtää yksittäisiä sanoja Lisää viittomia asioille, joista vauva pitää: eläimet, kylpy, pallo
12–18 kk Ensimmäiset sanat, osoittaa paljon Jatka sana + viittoma, vastaa vauvan omiin versioihin
18–24 kk Sanavarasto kasvaa, ensimmäiset lauseet Viittomat jäävät usein pois itsestään, kun sanat tulevat

Taulukko on suuntaa antava. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa.

Ensimmäiset viittomat

Hyvä ensimmäinen viittoma liittyy tilanteeseen, joka toistuu monta kertaa päivässä. Silloin vauva näkee sen kymmeniä kertoja viikossa ilman, että sinun tarvitsee "harjoitella".

Viittoma Yksinkertainen tapa Milloin
Maito Avoin käsi rinnan edessä puristuu nyrkiksi kaksi–kolme kertaa Ennen pulloa tai imetystä
Lisää Molempien käsien sormenpäät koskettavat toisiaan muutaman kerran Kun vauva haluaa lisää ruokaa
Valmis Kämmenet itseen päin, käännä ne ulospäin pienellä ravistuksella Kun ateria tai leikki päättyy
Nukkumaan Avoin käsi posken alle, pää kallistuu kättä vasten Päiväunille ja nukkumaan mennessä
Kylpy Hiero nyrkkejä rintaa vasten kuin peseytyessä Ennen kylpyä

Jos haluat nähdä, miten sana viitotaan suomalaisella viittomakielellä, voit katsoa sen viittomakielten verkkosanakirjasta. Jos lapsen päiväkodissa käytetään tukiviittomia, kannattaa käyttää samoja viittomia kotona. Lue lisää artikkelista Tukiviittomat kotona ja varhaiskasvatuksessa.

Näin ensimmäiset kaksi viikkoa

Viikko 1: Valitse kolme viittomaa. Tee viittoma lähellä kasvojasi, katso vauvaa ja sano sana selvästi – joka kerta samassa tilanteessa.

Viikko 2: Jatka samoilla viittomilla. Lisää yksi uusi vasta, kun käytät ensimmäisiä ajattelematta. Moni vanhempi innostuu liikaa; harvat usein käytetyt viittomat toimivat paremmin kuin monet satunnaiset.

Muutama vinkki:

  • Sano sana aina. Viittoma kulkee sanan rinnalla.
  • Käytä viittomaa hetkessä. "Maito", kun pullo tulee esiin – ei kesken leikin.
  • Ota perhe mukaan. Isovanhemmat ja sisarukset voivat käyttää samoja viittomia.
  • Hyväksy vauvan oma versio. Pienet kädet tekevät viittoman usein yksinkertaisemmin. Vastaa sanalla ja koko viittomalla.

Jos haluat valmiin ohjelman, Babyhender ehdottaa viisi viittomaa viikossa, yhden uuden päivässä, vauvan iän mukaan. Jokaisella viittomalla on oma piirros kolmessa vaiheessa.

Mitä tutkimus sanoo

Netissä luvataan usein, että vauvaviittomat nopeuttavat puhetta, nostavat älykkyysosamäärää ja vähentävät kiukkukohtauksia. Tutkimus ei tue näitä lupauksia – mutta ei myöskään osoita haittoja.

  • Ensimmäinen satunnaistettu tutkimus seurasi 40 vauvaa 8 kuukauden iästä 20 kuukauden ikään. Viittomia oppineiden vauvojen kielellinen kehitys ei eronnut muista. Viittomia käyttäneet äidit reagoivat kuitenkin herkemmin vauvan sanattomiin viesteihin (Kirk ym. 2013).
  • Laaja ranskalainen kyselytutkimus vertasi 723 vauvaviittomia kotona kohdannutta lasta 625 lapseen, jotka eivät olleet niitä kohdanneet. Kun perheiden sosioekonominen tausta ja yhteiset aktiviteetit otettiin huomioon, vaikutus sanavarastoon oli heikko tai olematon. Tutkijoiden mukaan vauvaviittomat eivät haittaa sanaston kehitystä, mutta eivät myöskään kasvata sitä niin kuin usein väitetään (Bertussi ym. 2025).

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vauvaviittomia kannattaa käyttää, jos ne tuntuvat teistä mukavilta. Ne ovat yksi tapa jakaa arkea – eivät keino tehdä lapsesta nopeampaa.

Jos mitään ei tapahdu

On aivan tavallista, että vauva katselee viittomia viikkoja tai kuukausia viittomatta itse. Moni vauva ymmärtää viittoman paljon ennen kuin käyttää sitä – samaan tapaan kuin sanat ymmärretään ennen kuin niitä sanotaan. Älä pyydä vauvaa näyttämään viittomaa. Näytä, sano ja anna se, mitä vauva haluaa.

Milloin kysyä neuvolasta?

Vauvaviittomat eivät ole keino arvioida kielen kehitystä. Neuvolan terveystarkastuksissa seurataan lapsen puheen, sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen kehitystä, ja tarvittaessa lapsi ohjataan toiselle ammattilaiselle (Lastenneuvolapalvelut Suomessa). Jos puheen kehitys huolestuttaa, ota asia puheeksi neuvolassa. Lue lisää artikkelista Vauvan puheen kehitys ja neuvola.

Babyhender

Yksinkertaiset viittomat sanojen rinnalle – ruokaan, uneen, kylpyyn ja leikkiin.

Lataa App Storesta

Usein kysyttyä

Hidastavatko vauvaviittomat puheen kehitystä?

Tutkimuksissa ei ole havaittu hidastumista. Satunnaistetussa tutkimuksessa viittovien vauvojen kielellinen kehitys ei eronnut verrokeista, ja vuonna 2025 julkaistussa 1 348 lapsen tutkimuksessa viittomat eivät heikentäneet sanavarastoa.

Pitääkö vauvan oppia viittomat itse?

Ei. Tärkeintä on, että aikuinen näyttää viittoman ja sanoo sanan. Osa vauvoista alkaa viittoa itse, osa ei – ja molemmat ovat aivan tavallisia.

Lähteet

  1. Lapsen puheen kehitys monikielisissä perheissä (Niitty-hanke) — Tampereen yliopisto (2020-09-01)
  2. To sign or not to sign? The impact of encouraging infants to gesture on infant language and maternal mind-mindedness — Child Development (Kirk ym.) (2013-03-01)
  3. The impact of BabySign on vocabulary development — PsyArXiv / First Language (Bertussi, Ravanas, Dautriche) (2025-01-01)
  4. Gesture paves the way for language development — Psychological Science (Iverson & Goldin-Meadow) (2005-05-01)
  5. Lastenneuvolapalvelut Suomessa — Tampereen yliopisto, Perheinfo (2026-03-01)

Lisää artikkeleita