Fabelton

PISA 2025: suomalaisnuorten lukutaito laski taas – mitä pienten lasten vanhemmat voivat tehdä kotona?

Suomi sai PISA 2025:n lukutaidossa 474 pistettä, 16 vähemmän kuin 2022. Mitä tulokset kertovat, ja miten kodin lukuhetket tukevat lukutaitoa jo varhain.

PISA 2025 -tutkimuksessa suomalaiset 15-vuotiaat saivat lukutaidossa 474 pistettä. Tulos on edelleen OECD-maiden keskiarvoa (461) parempi, mutta 16 pistettä heikompi kuin vuonna 2022, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos 8.9.2026. Heikkojen lukijoiden osuus kasvoi OECD-maissa, ja Suomessa muutos oli keskimääräistä suurempi. Pienten lasten vanhemmille viesti on selvä: lukutaidon perusta rakentuu vuosia ennen yläkoulua, ja suuri osa siitä kotona.

Tulokset lyhyesti

PISA 2025, Suomi Tulos
Lukutaito 474 pistettä
OECD-maiden keskiarvo 461 pistettä
Muutos vuodesta 2022 −16 pistettä (sama kuin OECD:n keskimääräinen lasku)
Heikot lukijat Osuus kasvoi; Suomessa muutos OECD-keskiarvoa suurempi
Luonnontieteet Edelleen selvästi OECD-keskitason yläpuolella
Julkaistu 8.9.2026

Lasku ei siis ole vain suomalainen ilmiö, mutta heikkojen lukijoiden osuuden kasvu Suomessa on syy pysähtyä.

Mitä tekemistä tällä on nelivuotiaan kanssa?

PISA mittaa 15-vuotiaita, mutta lukutaito nojaa sanavarastoon, taustatietoon ja tottumukseen lukea pitkiä tekstejä. Ne kasvavat hitaasti ja alkavat kotona.

Lukukeskus kirjoittaa faktakoosteessaan, että lasten ja nuorten lukutaidossa näkyy heikkenemistä kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja molemmilla sukupuolilla, ja että merkittävin tekijä lasten lukutaidon kehityksessä ovat kodin lukutottumukset (PIRLS 2021 -tutkimukseen viitaten). Siksi perheiden lukemisen tukeminen on Lukukeskuksen mukaan välttämätöntä.

Helsingin yliopiston tutkimus 164 lapsesta (2,5–4 v.) osoitti, että lapselle lukeminen oli vahvimmin yhteydessä sanavarastoon ja puheen ymmärtämiseen, vaikka iän, syntymäjärjestyksen, päivähoitotuntien ja vanhempien koulutuksen vaikutus otettiin huomioon.

Mitä Suomessa jo tehdään

Lukulahja lapselle. Vauvaperheet saavat neuvolatarkastuksessa kirjakassin. Kirjalahjan on Lukukeskuksen mukaan saanut 93 prosenttia vuosina 2019–2024 syntyneistä vauvoista. Avainlukujen 2025 mukaan 63 prosenttia kassin saaneista vanhemmista kokee kassin lisänneen perheen lukemista, ja vaikutus näkyy vielä leikki-iässä: 3–4-vuotiaiden vanhemmista 64 prosenttia näkee lapsen kirjakiinnostuksen johtuvan osin vauvavuoden kirjalahjasta.

Kirjalahjat maailmalla. Lukukeskus kertoo, että kirjalahjaohjelmia on lähes 30 maassa. Englannin Bookstart-ohjelman seurannassa 77 prosenttia kassin saaneista vanhemmista aloitti yhteiset lukuhetket lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, ja 66 prosenttia kertoi jatkaneensa lukemista kouluvuosiin saakka.

Viisi asiaa, jotka voit tehdä kotona

  1. Lue joka päivä, vaikka lyhyesti. Säännöllisyys on tärkeämpää kuin pituus. Katso ääneen lukeminen lapselle.
  2. Puhu tarinasta. Kysy, mitä tapahtui, mitä lapsi luulee tapahtuvan seuraavaksi ja mitä hän itse tekisi. Se on luetun ymmärtämistä yksinkertaisimmillaan.
  3. Jatka, kun lapsi oppii lukemaan. Kuunnellessaan lapsi kohtaa vaikeampaa kieltä kuin itse lukiessaan.
  4. Pidä kirjoja näkyvillä ja näytä mallia. Lapset tekevät, kuten aikuiset tekevät.
  5. Käy kirjastossa yhdessä. Anna lapsen valita, ja kysy henkilökunnalta vinkkejä iän mukaan.

Millainen on hyvä lukuhetki kotona?

Lukuhetken ei tarvitse olla oppitunti. Lukukeskus korostaa, että lukemaan opettelevan lapsen tärkein tuki on into lukea: kiinnostus kirjoihin on paras lähtökohta sekä lukemaan oppimiselle että koko elämän kestävälle lukuharrastukselle. Lukukeskuksen kyselyssä Vantaan esi- ja alkuopetuksen opettajista 91 prosenttia piti lasten lukemaan innostamista erittäin tärkeänä tukena lukemaan oppimiselle, mutta alkuopetuksen opettajista 30 prosenttia koki innostamisen vaikeaksi.

Kotona innostus syntyy usein pienistä asioista:

  • Lapsi saa valita kirjan. Myös sarjakuva, vitsikirja tai tietokirja lasketaan.
  • Lukemiselle on oma paikka. Sohvan nurkka, lukulamppu, peitto.
  • Samaa kirjaa saa lukea uudelleen. Toisto on lapselle mieluisaa ja auttaa ymmärtämään.
  • Tarinaa saa keskeyttää. Kysymykset ja kommentit ovat merkki siitä, että lapsi on mukana.
  • Aikuinen lukee myös itse. Lapsi huomaa, mitä aikuiset tekevät vapaa-ajallaan.

Kirjasto perheen apuna

Kirjasto on lukevan perheen paras liittolainen. Lapsen kanssa voi käydä valitsemassa kirjoja säännöllisesti, vaikka kerran kuussa, ja samalla lapsi oppii, että kirjoja on loputtomasti ja niitä saa vaihtaa. Monessa kirjastossa järjestetään satutunteja pienille ja lukuvinkkausta koululaisille; tiedot löytyvät oman kirjaston tapahtumakalenterista. Kirjastohenkilökunnalta voi myös pyytää vinkkejä lapsen iän ja kiinnostuksen mukaan, esimerkiksi kirjoja, joissa on paljon toistoa, tai selkokielisiä kirjoja lapselle, jolle lukeminen on vaikeaa.

Entä kun lapsi menee kouluun?

Ensimmäisinä kouluvuosina lukeminen vaatii lapselta paljon työtä. Jos kotona luetaan ääneen edelleen, lapsi saa kuulla tarinoita, joita ei vielä jaksaisi lukea itse, ja kirjat pysyvät mukavana asiana. Hyvä tapa on jakaa lukeminen: aikuinen lukee sivun, lapsi lauseen tai otsikon. Tärkeää on, ettei hetkestä tule kuulustelua. Jos lapsi väsyy omaan lukemiseen, aikuinen voi jatkaa ääneen, ja lapsi saa vain nauttia tarinasta. Silloin lukeminen pysyy yhteisenä ja mukavana hetkenä, eikä siitä tule läksyä, jota lapsi alkaa vältellä.

Ruudut syyllisinä?

Ruutujen syyttäminen on helppoa, ja kilpailu ajasta varmasti vaikuttaa. Pelkkä "vähemmän ruutua" ei kuitenkaan ole lukusuunnitelma. Kotona ratkaisee, jääkö arkeen joka päivä aikaa tarinoille ja keskustelulle. Puhelin, joka vain soittaa ääniä sillä aikaa kun vanhempi lukee ääneen, kuten Fabelton-sovelluksessa, on eri asia kuin lapsi katsomassa videoita. Illan rauhoittamisesta lisää: lapsen iltarutiini ja uni.

Yhteenveto

  • PISA 2025: Suomi 474 pistettä lukutaidossa, −16 vuodesta 2022, yhä OECD-keskiarvon yläpuolella.
  • Heikkojen lukijoiden osuus kasvoi Suomessa keskimääräistä enemmän.
  • Kodin lukutottumukset ovat Lukukeskuksen mukaan lukutaidon merkittävin tekijä.
  • Lue päivittäin, puhu tarinoista ja jatka ääneen lukemista koulun alettuakin.
Fabelton

Ääneen lukevien vanhempien sovellus: puhelin seuraa ääntäsi ja soittaa metsän, oven ja suden oikealla hetkellä.

Lataa App Storesta

Usein kysyttyä

Miten Suomi pärjäsi PISA 2025:n lukutaidossa?

Suomi sai 474 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 461. Lasku vuodesta 2022 oli 16 pistettä, saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin. Tulokset julkaistiin 8.9.2026.

Mikä vaikuttaa eniten lasten lukutaidon kehitykseen?

Lukukeskus nostaa PIRLS 2021 -tutkimukseen viitaten esiin kodin lukutottumukset merkittävimpänä tekijänä.

Lähteet

  1. PISA 2025: Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen edelleen selvästi OECD-maiden keskitasoa parempaa — Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos (2026-09-08)
  2. 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2025 — Lukukeskus (2025-04)
  3. Lukukeskuksen avainluvut 2025 — Lukukeskus (2026-03)
  4. Lapselle lukeminen vahvimmin yhteydessä kielellisiin taitoihin — Helsingin yliopisto (2024-09-03)

Lisää artikkeleita