Laterio

Kehonkuva ja pitkittynyt kipu: mitä tutkimus kertoo ja miten sitä mitataan

Pitkittyneessä kivussa kipeän kehonosan hahmottaminen voi muuttua. Mitä tutkimukset ovat löytäneet, miten muutoksia mitataan ja mitä se tarkoittaa kuntoutuksessa.

Pitkittyneessä kivussa ihmisen käsitys omasta kipeästä kehonosastaan voi muuttua: selkä voi tuntua "hukassa", käsi oudon kokoiselta, ja kuvasta voi olla vaikeampi tunnistaa, onko kyseessä vasen vai oikea käsi. Tutkimuksissa näitä muutoksia on löydetty erityisesti raajakivussa ja CRPS:ssä, selkä- ja niskakivussa tulokset ovat vaihtelevampia. Muutokset eivät tarkoita, että kipu olisi kuviteltua – ne kertovat siitä, miten hermosto käsittelee kehon tietoa.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kehonkuvalla tarkoitetaan, mitä tutkimus on löytänyt ja miten asiaa mitataan fysioterapiassa.

Kehonkuva ja kehon kaava

Kirjallisuudessa erotetaan usein kaksi käsitettä:

Käsite Mitä se tarkoittaa Esimerkki
Kehonkuva tietoinen käsitys omasta kehosta "selkäni tuntuu leveämmältä kuin on"
Kehon kaava tiedostamaton malli, jota aivot käyttävät liikkeiden ohjaamiseen kyky kääntää kättä mielessä ja tunnistaa kuvasta vasen käsi

Molemmat perustuvat aivojen jatkuvasti päivittämään "karttaan" kehosta, ja kumpaankin voi pitkittynyt kipu vaikuttaa.

Mitä tutkimukset ovat löytäneet

"En löydä sitä" – selkäkipu

Lorimer Moseleyn pienessä tutkimuksessa vuodelta 2008 kuusi pitkäaikaista selkäkipua sairastavaa ja kymmenen tervettä piirsi selkänsä ääriviivat. Kaikilla kipupotilailla – mutta ei yhdelläkään terveellä – piirros oli häiriintynyt kipualueen kohdalla, ja viisi kertoi, ettei "löydä" tuota selän osaa. Samalla alueella kahden kosketuspisteen erottelukyky oli selvästi heikentynyt.

Vartalon kierron tunnistaminen

Brayn ja Moseleyn tutkimuksessa osallistujat päättivät, kiertääkö kuvan henkilö vartaloaan vasemmalle vai oikealle. Molemminpuolista selkäkipua sairastavat vastasivat oikein keskimäärin 53,4 %, toispuoleista 67,2 % ja terveet 87 %. Käsikuvien tunnistuksessa ryhmien välillä ei ollut eroa.

Laaja meta-analyysi

Vuonna 2019 julkaistussa meta-analyysissä koottiin 25 tutkimusta ja 2 266 osallistujaa. Vasen–oikea-tunnistus oli heikentynyt raajojen ja kasvojen pitkittyneissä kiputiloissa. Selän ja niskan osalta tulokset olivat epäjohdonmukaisempia.

CRPS

CRPS:ssä kehon hahmottamisen häiriöt ovat tunnettu piirre. Vuoden 2019 tutkimuksessa 50 rannemurtuman jälkeen CRPS:n saanutta potilasta hoidettiin joko tavallisella hoidolla tai lisäksi peiliterapialla. Kuuden viikon kohdalla kehon hahmottaminen parani peiliterapiaryhmässä 83 %:lla potilaista ja vertailuryhmässä 35 %:lla. Tutkimus oli pieni, joten tulokseen on suhtauduttava varoen.

Miten kehonkuvaa mitataan

Menetelmä Mitä mitataan Huomioita
Vasen–oikea-tunnistus kuvista nopeus ja osumatarkkuus yleisin; NOI Groupin ohjearvo ≥ 80 % ja n. 2 s/kuva kädelle
Piirrostehtävä miltä keho tuntuu laadullinen, helppo toteuttaa
Kahden pisteen erottelu tuntoaistin tarkkuus vaatii välineen ja harjoitusta
FreBAQ-kysely (selkä) selän tiedostaminen lupaava, mutta mittausominaisuudet vielä keskeneräisiä

Vuoden 2025 järjestelmällinen katsaus arvioi selkäkivun kehonkuvakyselyitä (FreBAQ ja BARQ) 16 tutkimuksen perusteella. Toistettavuudesta ja rakennevaliditeetista oli näyttöä, mutta sisältövaliditeetti ei ollut riittävä. Kyselyt luokiteltiin mahdollisesti suositeltaviksi, kunhan lisätutkimusta tehdään.

Miksi kehonkuva voi muuttua?

Tarkkaa syytä ei tiedetä, ja tutkijat esittävät useita selityksiä, joita on syytä pitää hypoteeseina:

  • Vähentynyt käyttö: kun kipeää kehonosaa liikutetaan ja kosketetaan vähemmän, aivot saavat siitä vähemmän tietoa.
  • Suojautuminen: hermosto voi "varoa" kipeää aluetta, mikä näkyy jäykkyytenä ja varovaisena liikkumisena.
  • Huomion muutokset: kipu vetää huomion puoleensa, mutta samalla kehonosan tarkka hahmottaminen voi heikentyä.

On myös epäselvää, onko kehonkuvan muutos kivun syy, seuraus vai molempia. Siksi muutoksen löytyminen ei vielä kerro, mikä hoito auttaa.

Mitä vasen–oikea-tulokset kertovat ja mitä eivät

Vasen–oikea-tunnistus on helppo mitata, ja tulokset yleensä paranevat harjoittelemalla. Paraneminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kivun vähenemistä. Brittiläisessä käytännön seurannassa CRPS-potilaiden vasen–oikea-tunnistus parani GMI-hoidon aikana kahdessa keskuksessa, mutta kivun voimakkuus ei keskimäärin muuttunut. Tulokset ovat siis hyödyllinen harjoittelun seurantaväline, eivät kivun mittari.

Tästä syystä kannattaa seurata useampaa asiaa rinnakkain: osumatarkkuutta ja aikaa, puolten välistä eroa, arjen toimintakykyä ja omaa kokemusta kivusta.

Mitä tämä tarkoittaa kuntoutuksessa

Jos kehon hahmottaminen on muuttunut, sitä voidaan yrittää harjoittaa. Käytössä olevia menetelmiä ovat esimerkiksi:

  • tuntoerottelun harjoittelu (esim. kosketuksen paikantaminen)
  • vasemman ja oikean tunnistaminen kuvista
  • liikkeen kuvittelu
  • peiliterapia

Kolme viimeistä muodostavat yhdessä asteittaisen motorisen mielikuvaharjoittelun (GMI). Käypä hoito -suositus Kipu mainitsee CRPS-osiossa raajan tiedostamisen parantamisen sekä GMI:n ja peiliterapian menetelminä, joista voi olla hyötyä. Varmaa näyttöä vaikutuksesta kipuun ei kuitenkaan ole. Lisää suosituksesta: Käypä hoito Kipu 2026.

Käytännön vinkkejä kotiharjoitteluun

  1. Sovi tavoitteet fysioterapeutin kanssa. Mikä kehonosa, mikä taso, kuinka usein.
  2. Seuraa puolten eroa. Kehonkuvan muutos näkyy usein juuri kipeällä puolella.
  3. Pidä harjoitukset lyhyinä. Keskittyminen herpaantuu nopeasti.
  4. Pysähdy, jos epämukavuus kasvaa. Ota asia puheeksi seuraavalla käynnillä.
  5. Kirjaa havainnot. Myös tuntemukset, eivät vain luvut.

Vasen–oikea-harjoitteluun voi käyttää kuvakortteja tai sovellusta. Laterio näyttää piirroksia kädestä, jalasta, selästä ja olkapäästä eri kulmista ja erottelee tulokset vasemmalle ja oikealle puolelle; tulokset voi viedä pdf-raporttina fysioterapeutille.

Milloin hakeutua vastaanotolle?

Kehonkuvan muutokset eivät yksinään ole hätätilanne. Hakeudu kuitenkin lääkärin arvioon, jos kipeä kehonosa turpoaa, sen väri tai lämpö muuttuu selvästi, kipu voimistuu tai ilmaantuu uusia oireita, kuten tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Ne vaativat tutkimista, eivät harjoittelua.

Yhteenveto

Pitkittynyt kipu voi muuttaa sitä, miten aivot hahmottavat kipeää kehonosaa – tämä näkyy piirroksissa, tuntoerottelussa ja vasen–oikea-tunnistuksessa. Löydökset ovat selvimpiä raajakivussa ja CRPS:ssä, selässä ja niskassa vaihtelevampia. Hahmottamisen harjoittelu on järkevä osa kuntoutusta, mutta sen vaikutuksesta kipuun tiedetään vielä vähän, joten harjoittelu kuuluu suunnitella yhdessä ammattilaisen kanssa.

Laterio

Tunnista kuvia, vertaa pareja, kuvittele asentoja – ohjelmalla, jonka sovitte yhdessä.

Lataa App Storesta

Usein kysyttyä

Tarkoittaako muuttunut kehonkuva, että kipu on 'päässä'?

Ei. Kipu on aina todellista. Kehonkuvan muutokset kertovat siitä, että hermosto käsittelee kehon tietoa eri tavalla kuin ennen – se ei tarkoita, että kipu olisi kuviteltua.

Voiko kehonkuvaa harjoittaa?

Kuntoutuksessa käytetään esimerkiksi tuntoerottelun harjoittelua, vasemman ja oikean tunnistamista, liikkeen kuvittelua ja peiliterapiaa. Niiden vaikutuksesta kipuun on vain vähän varmaa näyttöä, joten harjoittelu kannattaa suunnitella fysioterapeutin kanssa.

Lähteet

  1. Moseley GL. I can't find it! Distorted body image and tactile dysfunction in patients with chronic back pain. Pain 2008 — Pain (2008)
  2. Bray H, Moseley GL. Disrupted working body schema of the trunk in people with back pain. Br J Sports Med 2011 — British Journal of Sports Medicine (2011)
  3. Breckenridge JD et al. Do People With Chronic Musculoskeletal Pain Have Impaired Motor Imagery? J Pain 2019 — The Journal of Pain (2019)
  4. Paredes Sanchez J et al. Body perception outcome measures in chronic non-specific low back pain: A systematic review using the COSMIN approach. J Pain 2025 — The Journal of Pain (2025)
  5. Kotiuk V et al. The impact of mirror therapy on body schema perception in patients with CRPS after distal radius fractures. Br J Pain 2019 — British Journal of Pain (2019)
  6. Johnson S et al. Using graded motor imagery for complex regional pain syndrome in clinical practice: failure to improve pain. Eur J Pain 2012 — European Journal of Pain (2012)
  7. Käypä hoito -suositus: Kipu — Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (2026-08-25)

Lisää artikkeleita