Päättely ja kuvaajat valintakokeessa: miten harjoitella, kun erillistä päättelyosaa ei ole
Valintakoe B mittaa myös kuvaajien lukemista, loogista päättelyä ja ongelmanratkaisua. Näin treenaat niitä luonnontieteiden rinnalla – lyhyesti ja ajastettuna.
Suomen lääkiksen valintakokeessa ei ole erillistä päättelyosaa, mutta päättelyä tarvitaan silti koko ajan. Yliopistovalintojen mukaan valintakoe B:n tehtävät mittaavat ymmärtämistä, tiedon soveltamista, kuvaajien lukemista, loogista päättelyä ja ongelmanratkaisua, ja osassa tehtävistä on oheismateriaalia. Paras tapa harjoitella on yhdistää: luonnontieteiden kertaus pääosassa, ja sen rinnalla lyhyet, ajastetut harjoitukset kuvaajista, taulukoista ja päättelystä.
Miksi tämä on eri asia kuin muissa maissa?
Monessa Euroopan maassa lääketieteen pääsykoe on erillinen kykytesti. Tanskassa Kööpenhaminan yliopiston kvote 2 -kokeessa on omana kategorianaan esimerkiksi ”grafer og tabeller” sekä ”logik og mønstergenkendelse” (ku.dk). Sveitsin EMS-kokeessa on omat tehtäväryhmänsä kaavioille ja taulukoille sekä kvantitatiivisille ongelmille, ja sen Test-Info-esite korostaa oppimiskykyä ja uusien ongelmien ratkaisemista aiemmin opitun tiedon sijaan.
Suomessa tilanne on päinvastainen: koe perustuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2019, ja päättely on sulautettu ainetehtäviin. Siksi päättelyharjoittelu on Suomessa tukitaito, ei oma osa-alue. Sen hyöty näkyy siinä, kuinka nopeasti ja virheettömästi käsittelet tehtävän oheismateriaalin.
Kolme taitoa, joita kannattaa treenata erikseen
1. Kuvaajien ja taulukoiden lukeminen
Biologian ja kemian tehtävissä aineisto voi olla esimerkiksi mittaustulosten kuvaaja tai koeasetelman taulukko. Nopea lukija:
- tarkistaa ensin akselit, yksiköt ja mittakaavan (lineaarinen vai logaritminen?),
- etsii taulukosta vain kysymyksen kannalta olennaisen rivin ja sarakkeen,
- erottaa prosentit ja prosenttiyksiköt toisistaan,
- tekee arvion ennen tarkkaa laskua ja vertaa lopputulosta arvioon.
2. Looginen päättely
Mikä seuraa aineistosta varmasti, mikä vain todennäköisesti? Moni virhe syntyy siitä, että vastaaja päättelee oman tietonsa perusteella eikä aineiston perusteella. Harjoittele kysymään: ”Missä aineistossa tämä sanotaan?”
3. Ongelmanratkaisu ajan kanssa
Kolmen tunnin osa tuntuu pitkältä, mutta tehtäviä on monta, eikä avattuun osaan voi palata myöhemmin. Ajankäytön hallinta on siis osa ongelmanratkaisua: tunnista nopeasti, mikä tehtävä on sinulle helppo, ja tee se ensin.
Viikko-ohjelma: 15 minuuttia päivässä
Tämä on oma ehdotuksemme, ei virallinen suositus.
| Päivä | Harjoitus (n. 15 min) |
|---|---|
| Ma | Taulukot: 6–8 tehtävää ajastettuna, sitten virheiden läpikäynti |
| Ti | Kuvaajat oppikirjasta: selitä jokainen kuvaaja yhdellä lauseella |
| Ke | Lukusarjat ja logiikka ajastettuna |
| To | Lyhyt teksti + kysymykset: mikä seuraa varmasti? |
| Pe | Sekoitettu spurtti, mittaa aika tehtävää kohden |
| La | Pidempi luonnontieteiden tehtäväsarja kokeen tapaan |
| Su | Lepo tai kevyt kertaus |
Lyhyet jaksot ovat tarkoituksella lyhyitä: ne eivät saa viedä aikaa biologian, kemian ja fysiikan opiskelulta, joka ratkaisee suurimman osan pisteistä.
Miten ajastettu harjoittelu auttaa?
Kun teet saman tyyppisiä tehtäviä kellon kanssa, huomaat nopeasti, mikä tehtävätyyppi vie sinulta eniten aikaa. Usein se on taulukko, jossa on paljon rivejä, tai teksti, jossa olennainen tieto on piilossa. Kun tunnistat oman hitaan kohtasi, voit harjoitella juuri sitä.
Optagelsesklar on rakennettu tällaiseen harjoitteluun: spurtissa näet kellon ja oletko edellä vai jäljessä, ja lopuksi aikasi tehtävää kohden sekä mitkä tehtävät venyivät. Tehtäviä on kuusi tyyppiä (lukusarjat, kuviomatriisit, logiikka, avaruudellinen hahmottaminen, taulukot ja teksti), ja ne ovat joka kerta uusia. Sovellus ei sisällä biologian, kemian tai fysiikan tehtäviä – Suomen kokeessa se on siis lisätyökalu, ei pääasiallinen valmistautumistapa.
Esimerkki: kuvaajan lukeminen kolmessa vaiheessa
Oletetaan, että tehtävässä on kuvaaja entsyymin aktiivisuudesta lämpötilan funktiona.
- Akselit ja yksiköt. Vaaka-akselilla on lämpötila celsiusasteina, pystyakselilla suhteellinen aktiivisuus prosentteina. Tarkista, alkaako pystyakseli nollasta – jos ei, erot näyttävät suuremmilta kuin ne ovat.
- Muoto. Missä on huippu? Mitä tapahtuu huipun jälkeen – laskeeko käyrä jyrkästi vai loivasti? Muoto kertoo usein enemmän kuin yksittäinen lukuarvo.
- Kysymys. Vasta nyt luet, mitä kysytään. Kysytäänkö arvoa, muutosta vai selitystä? Selitys tulee biologian tiedoista, mutta perustelu kuvaajasta.
Tällainen rutiini vie alussa aikaa, mutta muutaman viikon harjoittelun jälkeen se tapahtuu lähes automaattisesti – ja juuri siinä säästyy aikaa varsinaiseen päättelyyn.
Prosentit ja suhteet ilman virheitä
Monessa aineistotehtävässä tarvitaan nopeaa prosentti- ja suhdelaskentaa. Yleisimmät virheet ovat prosentin ja prosenttiyksikön sekoittaminen (kasvu 20 %:sta 30 %:iin on 10 prosenttiyksikköä mutta 50 prosenttia), väärä perusarvo prosenttimuutoksessa ja yksiköiden unohtaminen. Harjoittele näitä lyhyillä tehtävillä ilman laskinta, jotta tunnistat järkevän vastauksen suuruusluokan heti – ja tarkista lopuksi laskimella.
Kun aika loppuu kesken
Jos huomaat kokeessa olevasi jäljessä, älä yritä kirjoittaa täydellistä vastausta jokaiseen tehtävään. Lyhyt mutta oikea perustelu on parempi kuin keskeneräinen pitkä vastaus. Siksi lyhyillä ajastetuilla harjoituksilla on arvoa: ne opettavat tunnistamaan, milloin tehtävä alkaa viedä liikaa aikaa, ja tekemään päätöksen siirtyä eteenpäin.
Hyödyttävätkö lukusarjat ja kuviot?
Suoraan valintakoe B:ssä ei kysytä lukusarjoja tai kuviomatriiseja. Niiden harjoittelulla on silti epäsuora hyöty: ne treenaavat sääntöjen etsimistä ja hypoteesien testaamista nopeasti, mikä on samaa ajattelua kuin koetulosten tulkinnassa. Pidä ne kuitenkin pieninä lämmittelyinä – kymmenen minuuttia riittää, ja loput ajasta kuuluvat aineopiskelulle. Jos huomaat, että juuri taulukot tai kuvaajat ovat sinulle hitaita, siirrä painopiste niihin ja jätä kuviotehtävät vähemmälle.
Tarkistuslista ennen koetta
- [ ] Osaan lukea kuvaajan akselit ja yksiköt ennen kuin luen kysymyksen.
- [ ] Erotan prosentin ja prosenttiyksikön.
- [ ] Teen arvion ennen laskua.
- [ ] Tiedän, mikä tehtävätyyppi on minulle hitain.
- [ ] Olen kokeillut koejärjestelmän funktiolaskinta ja kaavaeditoria.
- [ ] Olen tehnyt koko kokeen mittaisen harjoituksen.
Kokeen rakenne ja käytännöt ovat artikkelissa valintakoe B 2027, kevään aikataulu artikkelissa yhteishaku 2027.
Lukusarjat, kuviot, logiikka ja taulukot – joka kerta uudet tehtävät.
Lataa App StorestaUsein kysyttyä
Onko lääkiksen valintakokeessa päättelytehtäviä?
Ei erillisinä tehtävinä. Yliopistovalinnat kertoo, että valintakoe B:n tehtävät mittaavat ymmärtämisen ja soveltamisen lisäksi kuvaajien lukemista, loogista päättelyä ja ongelmanratkaisua – nämä taidot ovat osa biologian, kemian ja fysiikan tehtäviä.
Kannattaako lääkikseen harjoitella IQ-tyyppisiä tehtäviä?
Pääpaino kannattaa pitää luonnontieteissä. Lyhyt päivittäinen päättely- ja taulukkoharjoittelu voi silti nopeuttaa oheismateriaalin ja kuvaajien käsittelyä, mikä säästää aikaa varsinaisiin tehtäviin.
Lähteet
- Valintakoe B — Yliopistovalinnat.fi (2026-11-20)
- Kvote 2-prøven – kategorier (vertailu: Tanska) — Københavns Universitet (2026-11-20)
- Test-Info 2026 – Eignungstest für das Medizinstudium (vertailu: Sveitsi) — swissuniversities / ZTD (2026-01-28)