Riseplan

Oma ruisjuuri tyhjästä: näin aloitat juuren ja leivot ensimmäisen ruisleivän

Ruisjauho ja vesi, lämmin paikka ja päivittäinen ruokinta: noin viikossa juuri kuplii ja tuoksuu happamalta. Näin aloitat ja leivot ruisleivän.

Ruisjuuren saat alkuun pelkillä ruisjauhoilla ja vedellä: sekoita purkissa noin 50 grammaa täysjyväruisjauhoa ja saman verran haaleaa vettä, anna seistä lämpimässä ja ruoki seosta joka päivä. Noin viikossa juuri kuplii, tuoksuu raikkaan happamalta ja kohoaa ruokinnan jälkeen. Sen jälkeen voit leipoa sillä ensimmäisen ruisleipäsi.

Juuri – suomalaisen leivän sydän

Ruisleivän hapan maku syntyy elävästä juuresta, jota leipojat ovat säilyttäneet sukupolvelta toiselle. Finland.fi kertoo, että osa kotien ja leipomoiden juurista on sata vuotta vanhoja tai vanhempia. Kun suomalaiset valitsivat kansallisruokaa itsenäisyyden juhlavuoden alla, ruisleipä voitti selvästi lähes 10 000 äänellä.

Siitä lähtien ruisleivän päivää on vietetty Kalevalan päivänä 28. helmikuuta. MTK:n tiedotteen mukaan suomalaiset syövät ruista enemmän kuin mikään muu kansa, jopa noin 15 kiloa ruisleipää henkeä kohden vuodessa, ja ruista viljellään Suomessa vuosittain noin 17 000–30 000 hehtaarilla.

Jos tuttavalla on vanha juuri, pyydä siitä nokare – se on nopein tie. Tyhjästä aloittaminen onnistuu kuitenkin hyvin.

Mitä tarvitset

  • Puhdas lasipurkki (noin puoli litraa), kansi löyhästi päällä
  • Täysjyväruisjauhoa (ruisjauho käy myös, mutta täysjyvä käynnistyy yleensä nopeammin)
  • Haaleaa vettä
  • Keittiövaaka
  • Kuminauha tai tussi pinnan merkitsemiseen

Viikon aikataulu

Päivä 1. Sekoita 50 g täysjyväruisjauhoa ja 50 g haaleaa vettä. Kaavi reunat puhtaaksi, merkitse pinta ja jätä huoneenlämpöön vuorokaudeksi.

Päivä 2. Lisää 50 g jauhoa ja 50 g vettä ja sekoita. Kuplia voi näkyä tai sitten ei – molemmat ovat normaaleja.

Päivät 3–5. Jätä purkkiin noin 50 g juurta, poista loput ja ruoki 50 g:lla jauhoa ja 50 g:lla vettä. Ilman poistamista määrä kasvaa koko ajan ja uusi ruoka laimenee. King Arthur Baking suosittelee kolmannesta päivästä alkaen kahta ruokintaa päivässä noin 12 tunnin välein; kerran päivässä riittää, jos aikaa on.

Usein toisena tai kolmantena päivänä tulee lyhyt, voimakas kuohahdus ja outo haju, minkä jälkeen kaikki näyttää pysähtyvän. Se on tavallinen vaihe, kun eri bakteerit kilpailevat ja seos happanee. Jatka ruokintaa.

Päivät 6–7. Seuraa, kuinka paljon juuri kohoaa ruokinnan jälkeen. Kun se kohoaa selvästi muutamassa tunnissa ja tuoksuu raikkaan happamalta, se on valmis. Ruisjuuri ei aina tuplaannu yhtä näyttävästi kuin vehnäjuuri, mutta sen pitäisi olla kuplainen koko massaltaan.

Lämpötila ratkaisee

Suurin osa aloitusongelmista johtuu viileästä keittiöstä. Hapanjuuren hiivoilla ja maitohappobakteereilla on eri mieltymykset: Gänzlen ja kollegoiden tutkimuksessa tyypillinen juurihiiva kasvoi nopeimmin noin 27 °C:ssa ja tyypillinen maitohappobakteeri noin 32–33 °C:ssa.

Keittiön lämpötila Mitä tapahtuu Vinkki
alle 20 °C hidas alku uuni pelkkä valo päällä, lämmin hylly
20–24 °C tasainen kehitys hyvä, varaa noin viikko
25–28 °C nopea, nälkiintyy nopeasti ruoki kahdesti päivässä
yli 28 °C hyvin hapan, pistävä haju ruoki isommalla suhteella (1:2:2)

Talvella auttaa myös hieman huoneenlämpöä lämpimämpi vesi.

Tunnista ongelmat

  • Harmaata nestettä pinnalla: juuri on nälkäinen. Kaada pois tai sekoita joukkoon ja ruoki.
  • Kynsilakanpoistoaineen haju: yleensä nälkää tai liikaa lämpöä. Ruoki kerran tai kahdesti isommin.
  • Nukkaisia, värillisiä läikkiä: hometta. Heitä koko juuri pois, pese purkki kuumalla ja aloita alusta. Hometta ei kaavita pois.

Ensimmäinen ruisleipä

Kun juuri on aktiivinen, ruisleipä syntyy kolmessa vaiheessa:

  1. Raskinta (juuritaikina). Illalla sekoitetaan osa ruisjauhoista, vettä ja nokare juurta. Seos hapatetaan yön yli huoneenlämmössä.
  2. Taikina. Aamulla lisätään loput jauhot ja suola. Ruistaikinaa ei vaivata kuten vehnätaikinaa, vaan se sekoitetaan tasaiseksi. Ota tässä vaiheessa nokare talteen jääkaappiin – se on juuresi seuraavaan kertaan.
  3. Muotoilu, kohotus ja paisto. Taikina muotoillaan märin käsin limpuksi tai laitetaan vuokaan, kohotetaan ja paistetaan. Anna leivän jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista; ruisleivän sisus asettuu vasta jäähtyessään.

Riseplanin ruisleipäresepti käyttää suomalaisia jauhonimiä, kuten ruisjauho ja täysjyväruisjauho, ja leivontasuunnitelma laskee taaksepäin, milloin raskinta pitää alkaa tehdä, jotta leipä on valmis haluamaasi aikaan.

Limppu, reikäleipä vai palaleipä?

Ruisleipä on vaihtanut muotoaan vuosikymmenten mittaan. MTK:n tiedote mainitsee perinteisen reikäleivän ja limpun rinnalla yleistyneet palaleivät ja valmiiksi viipaloidut leivät. Kotona muoto on makuasia, mutta se vaikuttaa paistoon:

Muoto Hyvä tietää
Limppu helppo muotoilla märin käsin; paksu leipä tarvitsee pitkän paiston
Reikäleipä ohuempi, kypsyy nopeammin; reikä tehdään ennen kohotusta
Vuokaleipä anteeksiantavin aloittelijalle, koska löysä taikina pysyy muodossaan

Ensimmäiseksi leiväksi vuoka on varmin valinta: ruistaikina on tahmeaa, eikä sen tarvitse pitää muotoaan itse.

Juuren säilytys arjessa

  • Leivot usein: pidä juuri huoneenlämmössä ja ruoki kerran tai kahdesti päivässä.
  • Leivot kerran viikossa: säilytä jääkaapissa ja ruoki kerran viikossa. Ota juuri esiin leivontaa edeltävänä iltana ja ruoki huoneenlämmössä.
  • Pidempi tauko: kuivaa osa juuresta varalle. Levitä aktiivinen juuri ohueksi kerrokseksi leivinpaperille, anna kuivua viileässä muutama päivä ja säilytä murut tiiviissä pussissa kuivassa paikassa. Herätä murut liottamalla ne haaleaan veteen ja ruokkimalla muutamana päivänä peräkkäin.

Sovelluksen jääkaappitila muistuttaa viikoittaisesta ruokinnasta, jotta purkki ei unohdu jääkaapin perälle.

Mitä leivän nimessä oleva sana ”täysjyvä” tarkoittaa ja miten oma leipäsi vertautuu kaupan leipiin, kerrotaan artikkelissa Täysjyväleipä, ruisleipä, jyväleipä – mitä nimi kertoo.

Riseplan

Ruoki, suunnittele ja leivo – grammoina ja asteina, suomalaisilla jauhoilla.

Lataa App Storesta

Usein kysyttyä

Kauanko juuren aloittaminen kestää?

Yleensä noin viikon. Juuri on valmis, kun se kuplii läpikotaisin, tuoksuu raikkaan happamalta ja kohoaa ruokinnan jälkeen samaan tahtiin useana päivänä peräkkäin.

Voiko juuren saada tuttavalta?

Kyllä, ja se on perinteinen tapa. Suomessa juurta on säilytetty leivontakerrasta toiseen, ja osa juurista on Finland.fi-sivuston mukaan sata vuotta vanhoja tai vanhempia.

Mitä teen, jos juuressa on hometta?

Heitä se pois äläkä yritä kaapia hometta pois. Pese purkki kuumalla vedellä ja aloita alusta.

Lähteet

  1. Rye bread reigns as the Finnish food — Finland.fi (2017-02-01)
  2. Ruisleivän tarina siemenestä pöytään – ruisleipäpäivä 28.2. — MTK / STT Info (2024-02-21)
  3. Sourdough Starter — King Arthur Baking
  4. Modeling of Growth of Lactobacillus sanfranciscensis and Candida milleri in Response to Process Parameters of Sourdough Fermentation — Applied and Environmental Microbiology (1998-07-01)

Lisää artikkeleita