E-koodit

Paljonko lisäaineita suomalaiset saavat? Ruokaviraston saantiarvio selitettynä

Ruokaviraston arviossa vain kolmen lisäaineen saanti voi ylittää ADI-arvon suurkuluttajilla: karrageeni, beta-apo-8'-karotenaali ja fosfaatit. Mitä se tarkoittaa?

Ruokaviraston tarkimman arvion mukaan suomalaisten keskimääräinen lisäaineiden saanti jää selvästi hyväksyttävien päiväsaantien (ADI) alle. Kolmen lisäaineen kohdalla saanti voi kuitenkin ylittää ADI-arvon niillä, jotka käyttävät paljon kyseisiä tuotteita: karrageeni (E 407), beta-apo-8'-karotenaali (E 160e) sekä fosfaatit ja polyfosfaatit (E 338–343 ja E 450–452). Virasto korostaa, että laskelmat todennäköisesti yliarvioivat saantia, eikä niiden perusteella voi vielä antaa ruokasuosituksia.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä arvio tarkalleen sanoo ja miten sitä kannattaa lukea.

Mikä arvio tämä on?

Ruokaviraston tutkimuksia 5/2022 julkaistiin marraskuussa 2022. Se jatkoi vuoden 2018 riskiprofiilia, jossa joukko lisäaineita oli nostettu tarkempaan tarkasteluun. EU:n lisäaineasetus velvoittaa jäsenmaita seuraamaan lisäaineiden kulutusta ja käyttöä riskiperusteisesti, ja raportti vastaa tähän velvoitteeseen.

Saanti laskettiin EFSAn FAIM 2.0 -työkalulla. Aikuisten ruoankäyttötiedot tulivat FinRavinto 2012 -tutkimuksesta (1 295 aikuista) ja lasten tiedot DIPP-tutkimuksesta, jossa 3- ja 6-vuotiaiden ruokapäiväkirjat kerättiin vuosina 2001–2009.

Kolme laskutapaa

Skenaario Mihin lisäaineen määrä perustui Tulos
1 Lainsäädännön sallimat enimmäismäärät kaikissa tuotteissa Useimpien lisäaineiden saanti ylittäisi ADI-arvon
2 Teollisuuden ilmoittamat todelliset käyttömäärät Saanti yleensä selvästi pienempi
3 Kuinka suuri osa K- ja S-ryhmän verkkokauppojen tuotteista sisältää lisäainetta Vain kolme lisäainetta ylittää ADI:n suurkuluttajilla

Skenaario 1 on tarkoituksella äärimmäinen: siinä oletetaan, että jokainen tuote sisältää lisäainetta suurimman sallitun määrän. Todellisuutta kuvaa paremmin skenaario 3, jossa otettiin huomioon, kuinka moni tuote oikeasti sisältää lisäainetta.

Kolme lisäainetta tarkempaan seurantaan

Karrageeni (E 407)

Karrageeni on merilevästä valmistettu sakeuttamis- ja stabilointiaine. Arvion mukaan lasten saanti voi ylittää ADI-arvon (75 mg/kg päivässä) yli seitsenkertaisesti. Raportti kuitenkin painottaa, että tulokseen liittyy erityisen paljon epävarmuutta: karrageenia saa monissa tuoteryhmissä käyttää quantum satis eli tarpeen mukaan, ja laskelmissa sen määräksi oletettiin kolminkertainen määrä suurimpaan numeeriseen enimmäismäärään nähden. Tämä voi yliarvioida käyttöä huomattavasti.

Lasten tärkeimmät lähteet olivat sokeroidut maustetut juomat (17 %), lihavalmisteet (15 %) ja jäätelöt (11 %); aikuisilla maustetut juomat (15 %), leipä (15 %), aamiaisviljat (13 %) ja leivonnaiset (10 %).

Beta-apo-8'-karotenaali (E 160e)

Oranssinpunainen väri, jonka arvioitu saanti oli suurkuluttajilla 1,5–2-kertainen ADI-arvoon (0,3 mg/kg) nähden. Lapsilla tärkein lähde oli jäätelö (57 %), aikuisilla siideri ja päärynäsiideri (23 %).

Fosfaatit ja polyfosfaatit (E 338–343, E 450–452)

Arvioitu saanti ylitti ADI-arvon jonkin verran sekä lapsilla että aikuisilla. Lapset saivat fosfaatteja eniten lihavalmisteista (21 %), aamiaisviljoista ja maustetuista juomista. EFSA asetti fosfaateille vuonna 2019 ensimmäistä kertaa ADI-arvon, 40 mg fosforia painokiloa kohden päivässä, ja totesi jo silloin, että lasten saanti voi ylittää sen. EFSA huomautti myös, ettei ADI sovellu henkilöille, joilla on kohtalaisesti tai vaikeasti heikentynyt munuaisten toiminta. Fosforia saadaan paljon myös luonnostaan proteiinipitoisista ruoista.

Mitä muista lisäaineista selvisi?

  • Makeutusaineiden saanti jäi raportin mukaan ADI-arvojen alle. Syklamaatteja käytettiin vain muutamassa juomassa.
  • Glutamaatit (E 620–625) olivat skenaariossa 1 kärkipäässä, mutta glutamaattia ja fosforia on ruoassa myös luonnostaan, joten pelkkä lisäainekäyttö ei kerro kokonaissaannista.
  • Nitriitit jätettiin tästä arviosta pois, koska niistä on tehty oma kansallinen arvio vuonna 2013. Raportin mukaan nitriitin saanti voi ylittää ADI-arvon Suomessa.

Huomionarvoista on, että raportin taulukossa asesulfaami K:n ADI oli vielä 9 mg/kg. EFSA nosti sen vuonna 2025 arvoon 15 mg/kg, joten makeutusaineiden osalta tilanne on raportin jälkeen pikemminkin väljentynyt.

Kolmen lisäaineen ADI-arvot yhdellä silmäyksellä

Lisäaine ADI (mg/painokilo/vrk) EFSAn arvio Suurimmat lähteet lapsilla
Karrageeni (E 407) 75 2018 Maustetut juomat, lihavalmisteet, jäätelö
Beta-apo-8'-karotenaali (E 160e) 0,3 2014 Jäätelö, lihavalmisteet
Fosfaatit (E 338–343, E 450–452) 40 (fosforina) 2019 Lihavalmisteet, aamiaisviljat, juomat

Taulukon arvot ovat Ruokaviraston raportista. Fosfaateista on raportin jälkeen tullut lisää keskustelua: saksalainen DFG:n elintarviketurvallisuuskomissio SKLM suositteli marraskuussa 2025, että fosfaattien enimmäismääriä lasketaan ja elintarvikkeiden kokonaisfosfaattipitoisuus merkitään pakkaukseen. Kyse on tieteellisestä suosituksesta, ei vielä EU:n lainsäädännöstä.

Miten tulosta kannattaa lukea?

  1. ADI:n ylitys ei tarkoita välitöntä haittaa. ADI sisältää yleensä sadankertaisen turvamarginaalin. Ylitys on merkki siitä, että asiaa pitää selvittää tarkemmin.
  2. Laskelmat yliarvioivat. Raportin mukaan useimmat oletukset kasvattivat arvioita.
  3. Tiedot ovat vanhoja. Ruoankäyttötiedot ovat 2000- ja 2010-luvuilta, ja nuorista tietoja puuttui kokonaan. Raportti toivoo uusia, yksilötason tietoja ja mitattuja pitoisuuksia.
  4. Ruokasuosituksia ei annettu. Ruokavirasto katsoo, että ennen suosituksia tarvittaisiin kansallinen riskinarviointi näistä kolmesta lisäaineesta.

Mitä voit tehdä itse?

Jos haluat vähentää näitä lisäaineita, tärkeimmät lähteet ovat tutut: sokeroidut maustetut juomat, jäätelö, lihavalmisteet ja aamiaisviljat. Monipuolinen ruokavalio, jossa sama tuote ei toistu joka päivä, pitää minkä tahansa yksittäisen lisäaineen saannin kohtuullisena.

Pakkauksesta karrageeni tunnistaa sanoista "stabilointiaine (karrageeni)" tai "E 407" ja fosfaatit esimerkiksi merkinnästä "stabilointiaine (E 450)". Ohjeet ryhmänimiin löytyvät pakkausmerkintäoppaastamme. E-koodit – lisäaineet -sovelluksessa voit lisätä minkä tahansa lisäaineen vältettävien listalle, jolloin skannaus korostaa sen.

Yhteenveto

Ruokaviraston arvion mukaan suomalaisten lisäaineiden saanti on keskimäärin selvästi turvallisella tasolla. Karrageeni, beta-apo-8'-karotenaali ja fosfaatit nousivat esiin suurkuluttajilla, mutta tulokset ovat epävarmoja, ja virasto pitää tarkempaa arviointia tarpeellisena. EU-tasolla lisäaineita arvioidaan jatkuvasti uudelleen – EFSAn mukaan yli 70 prosenttia ennen vuotta 2009 hyväksytyistä lisäaineista on jo käyty läpi.

E-koodit

Osoita kameralla ainesosaluetteloa – E-koodit-sovellus selittää jokaisen lisäaineen rauhallisesti ja lähteineen.

Lataa App Storesta

Usein kysyttyä

Mitä ADI tarkoittaa?

ADI eli hyväksyttävä päiväsaanti on määrä, jonka voi saada päivittäin koko elämän ajan ilman merkittävää terveysriskiä. Se lasketaan yleensä jakamalla eläinkokeiden suurin haitaton annos sadalla.

Ylittävätkö suomalaiset lisäaineiden ADI-arvot?

Ruokaviraston vuoden 2022 arviossa keskimääräinen saanti jäi selvästi ADI-arvojen alle. Vain kolmen lisäaineen saanti saattoi ylittää ADI-arvon niillä, jotka käyttävät paljon niitä sisältäviä tuotteita.

Onko karrageeni vaarallista?

Karrageeni (E 407) on EU:ssa hyväksytty lisäaine. Ruokaviraston arvion mukaan lasten saanti voi ylittää ADI-arvon, mutta laskelmaan liittyy paljon epävarmuutta, ja virasto pitää tarkempaa arviointia tarpeellisena ennen mahdollisia suosituksia.

Lähteet

  1. Tarkennettu arvio tiettyjen elintarvikelisäaineiden saannista (Ruokaviraston tutkimuksia 5/2022) — Ruokavirasto (2022-11-15)
  2. Phosphatexposition über Lebensmittel – Perspektiven zum Schutz empfindlicher Bevölkerungsgruppen — DFG / SKLM (2025-11-17)
  3. EFSA issues new advice on phosphates — EFSA (2019-06-12)
  4. Re-evaluation of acesulfame K (E 950) as food additive — EFSA (2025-04-30)
  5. Food additives — EFSA (2026-10-27)

Lisää artikkeleita